Naisen squirttaus on yksi seksuaalisuuden puhutuimmista ja samalla väärinymmärretyimmistä ilmiöistä. Internetistä löytyy runsaasti ristiriitaista tietoa: joidenkin mukaan squirttaus on merkki erityisen voimakkaasta orgasmista, toisten mukaan kyse on pelkästään virtsasta ja kolmansien mielestä jokainen nainen voi oppia squirttaamaan oikealla tekniikalla. Todellisuudessa mikään näistä väitteistä ei kerro koko totuutta.
Tutkimuksen perusteella tiedetään, että squirttaus on todellinen fysiologinen ilmiö, mutta siihen liittyy edelleen kysymyksiä, joihin ei ole täysin yksiselitteisiä vastauksia. Squirttauksen aikana kehosta voi vapautua huomattava määrä nestettä, ja ilmiö liittyy seksuaaliseen kiihottumiseen. Samalla tiedetään, että ihmiset eroavat toisistaan paljon. Kaikki eivät koskaan koe squirttausta, eikä sen puuttuminen kerro mitään seksuaalisesta nautinnosta, orgasmikyvystä tai terveydestä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme erityisesti sitä, mitä naisen kehossa tapahtuu squirttauksen aikana. Käymme läpi anatomiaa, nesteen alkuperää, yhteyttä orgasmiin sekä sitä, miksi kokemus vaihtelee niin paljon eri ihmisillä. Jos haluat käytännönläheisempiä vinkkejä aiheeseen tutustumiseen, löydät niitä artikkelistamme “Kuinka squirtata? Mitä squirttaamisesta kannattaa tietää”.
Mitä naisen squirttauksella tarkoitetaan?
Squirttauksella tarkoitetaan seksuaalisen kiihottumisen yhteydessä tapahtuvaa nesteen vapautumista virtsaputken kautta. Nesteen määrä voi vaihdella muutamasta tipasta useisiin desilitroihin, minkä vuoksi kokemukset voivat näyttää hyvin erilaisilta. Joku ei välttämättä huomaa squirttausta lainkaan, kun taas toisella se voi olla näkyvä osa seksuaalista kokemusta.
Arkikielessä puhutaan usein vain squirttauksesta, mutta lääketieteellisessä kirjallisuudessa erotetaan toisinaan toisistaan naisen ejakulaatio ja squirttaus. Naisen ejakulaatiolla viitataan tavallisesti pieneen määrään parauretraalisista eli Skenen rauhasista peräisin olevaa eritettä. Squirttauksessa puolestaan nestettä vapautuu yleensä enemmän, ja tutkimuksissa sen on havaittu olevan yhteydessä myös virtsarakkoon.
Käytännössä nämä ilmiöt voivat esiintyä samanaikaisesti, minkä vuoksi niiden erottaminen toisistaan ei ole aina mahdollista eikä useimmille ihmisille edes tarpeellista.
Millainen anatomia liittyy squirttaukseen?
Jotta squirttausta on helpompi ymmärtää, kannattaa tutustua lyhyesti lantion alueen anatomiaan. Emättimen etuseinämän läheisyydessä sijaitsevat virtsaputki, virtsarakko, klitoriksen sisäisiä rakenteita sekä parauretraaliset rauhaset. Nämä rakenteet muodostavat alueen, joka reagoi voimakkaasti seksuaaliseen kiihottumiseen.
Usein puhutaan niin sanotusta G-pisteestä, vaikka nykykäsityksen mukaan kyse ei todennäköisesti ole yhdestä selkeästi rajattavasta pisteestä. Pikemminkin kyse on useiden anatomisten rakenteiden muodostamasta herkkyysalueesta. Tämä selittää myös sen, miksi ihmiset kuvaavat alueen stimulointia hyvin eri tavoin. Joillekin se tuottaa voimakasta nautintoa, toisille tunne voi olla neutraali tai jopa epämiellyttävä.
Squirttauksen kannalta olennaista on, että seksuaalisen kiihottumisen aikana koko alueen verenkierto lisääntyy ja kudokset muuttuvat herkemmiksi. Samalla myös virtsarakossa ja virtsaputkessa tapahtuu muutoksia, joiden ajatellaan liittyvän squirttaukseen.
Mitä kehossa tapahtuu seksuaalisen kiihottumisen aikana?
Squirttausta ei voi ymmärtää ilman seksuaalista kiihottumista. Kiihottumisen aikana hermosto, verenkierto ja hormonit muuttavat koko kehon toimintaa. Sydämen syke kiihtyy, verenkierto lisääntyy sukuelinten alueella ja klitoris sekä emättimen kudokset turpoavat veren täyttäessä niitä.
Samalla emättimen limakalvot alkavat tuottaa kosteutta, joka helpottaa yhdyntää ja muuta seksuaalista kosketusta. Tämä kostuminen on täysin eri asia kuin squirttaus, vaikka ilmiöt voivat tapahtua saman seksuaalisen tilanteen aikana.
Kiihottumisen edetessä myös lantionpohjan lihakset aktivoituvat. Orgasmin yhteydessä ne supistelevat rytmisesti, mutta nämä supistukset eivät automaattisesti johda squirttaukseen. Siksi orgasmi ja squirttaus voivat esiintyä yhdessä tai erikseen.
Mistä squirttausneste tulee?
Yksi yleisimmistä kysymyksistä liittyy siihen, mistä squirttausneste oikeastaan on peräisin. Aiheesta on tehty tutkimuksia, joiden perusteella tiedetään nykyään enemmän kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta kaikkea ei vieläkään tunneta täydellisesti.
Tutkimuksissa on havaittu, että suuremmassa squirttausnestemäärässä on usein virtsarakosta peräisin olevaa nestettä. Samalla nesteestä voidaan löytää myös esimerkiksi PSA:ta eli prostataspesifistä antigeenia, jota tuottavat parauretraaliset eli Skenen rauhaset. Tämä kertoo siitä, että ilmiö on monimutkaisempi kuin pelkkä kysymys siitä, onko squirttaus virtsaa vai ei.
Tästä syystä moni asiantuntija korostaa, ettei squirttausta kannata yrittää selittää yhdellä yksinkertaisella lauseella. Kyse on seksuaaliseen kiihottumiseen liittyvästä kehollisesta ilmiöstä, jossa useat rakenteet osallistuvat nesteen muodostumiseen ja vapautumiseen.
Onko squirttaus sama asia kuin orgasmi?
Ei ole. Vaikka squirttaus näkyy usein elokuvissa tai pornografiassa orgasmin huipentumana, todellisuus on huomattavasti monipuolisempi.
Osa ihmisistä squirttaa juuri orgasmin aikana. Toisilla squirttaus tapahtuu hieman ennen orgasmia tai sen jälkeen. Jotkut taas voivat kokea squirttauksen ilman varsinaista orgasmia. Vastaavasti monet naiset saavat voimakkaita orgasmeja koskaan squirttaamatta.
Tämä on tärkeä tieto erityisesti siksi, että squirttauksesta on joskus tullut eräänlainen “onnistuneen seksin” mittari. Todellisuudessa orgasmin voimakkuutta tai seksuaalista nautintoa ei voi arvioida squirttauksen perusteella. Seksuaaliset kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä, eikä yksi kehon reaktio kerro koko kokemuksesta.
Miksi ennen squirttausta voi tuntua siltä, että täytyy virtsata?
Moni squirttauksen kokenut kuvailee tuntemusta, joka muistuttaa virtsaamisen tarvetta juuri ennen nesteen vapautumista. Tämä voi tuntua hämmentävältä etenkin ensimmäisillä kerroilla, ja osa keskeyttää tilanteen, koska pelkää virtsaavansa.
Tuntemus on ymmärrettävä, sillä virtsarakko ja virtsaputki sijaitsevat aivan niiden rakenteiden läheisyydessä, joita seksuaalinen stimulointi usein koskettaa. Lisäksi tutkimuksissa on havaittu muutoksia virtsarakon toiminnassa squirttauksen yhteydessä.
Virtsaamisen tarvetta muistuttava tunne ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että kyse olisi tavallisesta virtsaamisesta. Juuri tämän vuoksi monet seksuaalineuvojat suosittelevat rakon tyhjentämistä ennen seksiä, jos squirttaaminen kiinnostaa. Se voi vähentää epävarmuutta ja auttaa keskittymään paremmin omiin tuntemuksiin.
Miksi kaikki eivät squirttaa?
Yksi suurimmista väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että jokainen nainen voisi oikealla tekniikalla oppia squirttaamaan. Tutkimus ei tue tällaista väitettä.
Ihmisten anatomiassa on luonnollista vaihtelua. Myös hermoston toiminta, seksuaalinen reagointi, lantionpohjan lihakset, hormonit sekä psykologiset tekijät vaihtelevat paljon. Lisäksi seksuaalisuuteen vaikuttavat esimerkiksi stressi, vireystila, turvallisuuden tunne ja suhde omaan kehoon.
Kaikki nämä tekijät voivat vaikuttaa siihen, tapahtuuko squirttausta vai ei. Siksi sen puuttuminen ei tarkoita, että kehossa olisi jokin ongelma tai että seksuaalinen nautinto olisi puutteellista.
Voiko squirttaus muuttua elämän aikana?
Kyllä voi. Moni kertoo, ettei ollut koskaan kokenut squirttausta nuorempana, mutta se tuli mahdolliseksi myöhemmin elämässä. Toisilla taas squirttaus on ollut mahdollista aiemmin, mutta ei enää samalla tavalla.
Seksuaalisuus muuttuu luonnostaan elämän eri vaiheissa. Ikä, hormonit, raskaus, synnytys, vaihdevuodet, lääkitys, terveydentila ja elämäntilanne voivat kaikki vaikuttaa siihen, miten keho reagoi seksuaaliseen kiihottumiseen.
Myös kokemus omasta kehosta muuttuu. Kun ihminen oppii tunnistamaan paremmin omia mieltymyksiään ja uskaltaa kommunikoida niistä avoimemmin, seksuaalinen kokemus voi muuttua monella tavalla – riippumatta siitä, tapahtuuko squirttausta vai ei.
Vaikuttavatko mieli ja tunteet squirttaukseen?
Kyllä. Seksuaalinen kiihottuminen ei synny pelkästään fyysisestä kosketuksesta, vaan siihen vaikuttavat myös mieliala, turvallisuuden tunne, luottamus ja kyky keskittyä hetkeen.
Jos huomio on jatkuvasti siinä, tapahtuuko squirttaus vai ei, keho voi jäädä ikään kuin tarkkailutilaan. Tämä voi vaikeuttaa nautintoon uppoutumista. Siksi monet seksuaaliterveyden ammattilaiset korostavat, ettei squirttaamisesta kannata tehdä tavoitetta, vaan siihen voi suhtautua yhtenä mahdollisena seksuaalisena reaktiona muiden joukossa.
Turvallinen ilmapiiri, avoin kommunikaatio kumppanin kanssa ja oman kehon hyväksyminen voivat olla seksuaalisen hyvinvoinnin kannalta paljon tärkeämpiä kuin yksittäinen fysiologinen ilmiö.
Onko squirttaus merkki hyvästä seksistä?
Ei. Tämä on ehkä tärkein asia, jonka aiheesta voi oppia. Pornografiassa squirttaus esitetään usein seksin huipentumana, mikä voi luoda epärealistisia odotuksia. Todellisessa elämässä seksuaalinen nautinto ei kuitenkaan riipu siitä, tapahtuuko squirttausta vai ei. Moni ei koskaan squirttaa, mutta kokee silti seksin erittäin nautinnolliseksi. Toiset puolestaan voivat squirttata ilman erityisen voimakasta orgasmia.
Squirttaaminen on yksi mahdollinen tapa, jolla keho voi reagoida seksuaaliseen kiihottumiseen. Se ei tee seksistä automaattisesti parempaa eikä huonompaa.
Mitä tutkimuksesta tiedetään tällä hetkellä?
Viime vuosikymmeninä squirttausta on tutkittu aiempaa enemmän, mutta tutkimusmäärä on edelleen melko pieni verrattuna moniin muihin seksuaalifysiologian aiheisiin. Tämän vuoksi kaikkiin kysymyksiin ei ole vielä yksiselitteisiä vastauksia.
Nykykäsityksen mukaan voidaan kuitenkin sanoa melko luotettavasti, että squirttaus on todellinen fysiologinen ilmiö, jossa seksuaalinen kiihottuminen, virtsarakko, parauretraaliset rauhaset ja lantion alueen anatomia liittyvät toisiinsa monimutkaisella tavalla. Samalla tiedetään, että yksilölliset erot ovat suuria eikä squirttausta voida pitää seksuaalisen hyvinvoinnin mittarina.
Tutkimuksen edetessä ymmärrys ilmiöstä todennäköisesti tarkentuu edelleen.
Yhteenveto
Naisen squirttaus on luonnollinen mutta yksilöllinen seksuaaliseen kiihottumiseen liittyvä ilmiö. Se ei ole sama asia kuin orgasmi eikä sitä voi käyttää mittarina seksuaaliselle nautinnolle tai onnistuneelle seksille. Tutkimusten perusteella squirttaukseen liittyvät sekä virtsarakko että parauretraaliset rauhaset, mutta ilmiö on edelleen monimutkaisempi kuin yksinkertainen väite siitä, että kyse olisi pelkästään virtsasta tai täysin siitä erillisestä nesteestä.
Jos squirttaus kiinnostaa, sitä kannattaa lähestyä uteliaisuudella eikä tavoitteena, joka pitäisi saavuttaa. Oman kehon tunteminen, turvallisuuden tunne ja paineeton suhtautuminen seksuaalisuuteen ovat paljon tärkeämpiä kuin se, tapahtuuko squirttausta koskaan.
Usein kysyttyä squirttauksesta
Squirttauksella tarkoitetaan nesteen vapautumista virtsaputken kautta seksuaalisen kiihottumisen yhteydessä. Nesteen määrä ja kokemus vaihtelevat suuresti yksilöiden välillä.
Ei. Squirttaus voi tapahtua orgasmin yhteydessä, ennen sitä, sen jälkeen tai ilman orgasmia.
Tutkimusten mukaan squirttausneste liittyy virtsarakkoon, mutta siinä voidaan havaita myös parauretraalisten rauhasten tuottamia aineita. Ilmiö on monimutkaisempi kuin pelkkä “virtsaa vai ei” -kysymys.
Tutkimus ei osoita, että kaikki voisivat. Seksuaalisessa reagoinnissa ja anatomiassa on paljon yksilöllisiä eroja.
Ei. Squirttaus on yksi mahdollinen kehon reaktio seksuaaliseen kiihottumiseen, mutta se ei kerro seksin laadusta tai orgasmin voimakkuudesta.
