Hyvä parisuhde ei tarkoita suhdetta, jossa ei koskaan riidellä, seksielämä on aina aktiivista ja molemmat ovat jatkuvasti onnellisia. Todellisessa elämässä parisuhteeseen mahtuu väistämättä erilaisia vaiheita. Välillä kumppanit tuntevat olevansa erityisen läheisiä, välillä arki vie huomion muualle. Joskus ollaan eri mieltä, joskus toinen tarvitsee enemmän tukea ja toisinaan molemmat ovat niin väsyneitä, ettei parisuhteen hoitamiseen tunnu jäävän energiaa.
Hyvä parisuhde rakentuu ennemmin siitä, miten kaksi ihmistä kohtelee toisiaan kaiken tämän keskellä. Suhteessa voidaan olla eri mieltä menettämättä kunnioitusta, omista tarpeista voidaan puhua ja vaikeuksien jälkeen osataan löytää takaisin toisen luokse. Samalla molemmat saavat säilyttää oman persoonansa, ystävänsä, kiinnostuksen kohteensa ja tilansa.
Toimivalle parisuhteelle ei ole yhtä oikeaa mallia. Jotkut parit tarvitsevat paljon yhteistä aikaa, toiset viihtyvät hyvin myös omissa menoissaan. Joillekin seksi on tärkeä yhteyden muoto, toisille sen merkitys on pienempi. Yksi pari puhuu tunteistaan päivittäin, toinen osoittaa välittämistä enemmän tekojen kautta.
Olennaisempaa kuin ulkopuolisten määritelmä hyvästä suhteesta onkin kysyä: onko meidän suhteemme hyvä meille molemmille?
Millainen on hyvä parisuhde?
Hyvä parisuhde tuntuu yleensä riittävän turvalliselta. Tämä ei tarkoita sitä, ettei suhteessa olisi epävarmuutta tai vaikeita vaiheita, vaan sitä, ettei kumppanin reaktioita tarvitse jatkuvasti pelätä. Omista ajatuksista, tunteista ja tarpeista voi puhua ilman, että niitä järjestelmällisesti vähätellään tai käytetään myöhemmin aseena.
Turvallisuuteen liittyy myös ennakoitavuus. Kumppanin sanaan voi yleensä luottaa, eikä suhde tunnu jatkuvasti olevan katkolla jokaisen riidan jälkeen. Molemmat tietävät suunnilleen, mitä suhteelta ja toisiltaan voivat odottaa.
Hyvässä parisuhteessa ei kuitenkaan tarvitse olla samanlainen kuin kumppani. Eriävät mielipiteet, omat ystävät ja omat kiinnostuksen kohteet eivät uhkaa suhdetta. Kahden ihmisen ei tarvitse sulautua yhdeksi, jotta heidän välillään voisi olla vahva yhteys.
Toimivassa suhteessa yhdistyvätkin kaksi asiaa, jotka voivat ensi silmäyksellä vaikuttaa vastakkaisilta: läheisyys ja itsenäisyys. On olemassa vahva ”me”, mutta samalla myös kaksi erillistä ”minää”.
Toimiva parisuhde ei ole täydellinen parisuhde
Sosiaalinen media ja romanttiset tarinat voivat antaa helposti vääristyneen kuvan siitä, miltä onnellisen parisuhteen pitäisi näyttää. Jos omaan suhteeseen kuuluu riitoja, haluttomuutta, tylsiä ajanjaksoja tai epävarmuutta, voi syntyä tunne siitä, että jotain on vialla.
Todellisuudessa pitkä parisuhde sisältää hyvin erilaisia vaiheita. Parisuhteen alkuhuuma ei jatku samanlaisena loputtomasti, eikä sen tarvitsekaan. Ihmiset muuttuvat, elämäntilanteet vaihtuvat ja myös suhde joutuu sopeutumaan niihin.
Siksi toimiva parisuhde ei ole ongelmaton parisuhde. Merkityksellisempää on se, miten ongelmiin suhtaudutaan. Voidaanko niistä puhua? Pystytäänkö omaa toimintaa tarkastelemaan? Onko molemmilla halua löytää ratkaisuja?
Suhteen laatua ei siis kannata mitata sillä, kuinka vähän siinä on vaikeuksia. Parempi mittari voi olla se, kuinka turvallisesti vaikeuksien kanssa pystytään elämään ja kuinka niistä päästään eteenpäin.
Kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta
Rakkaudesta puhutaan paljon, mutta pelkkä rakkauden tunne ei vielä tee parisuhteesta hyvää. Ihminen voi rakastaa toista ja silti kohdella häntä huonosti.
Siksi kunnioitus on yksi toimivan parisuhteen tärkeimmistä rakennuspalikoista. Kunnioitus näkyy siinä, miten kumppanille puhutaan erityisesti silloin, kun ollaan vihaisia tai eri mieltä. Se näkyy myös siinä, otetaanko toisen mielipiteet vakavasti, kunnioitetaanko hänen rajojaan ja annetaanko hänen olla oma itsensä.
Parisuhteessa ei tarvitse hyväksyä kaikkea, mitä toinen tekee. Kumppanille voi sanoa olevansa pettynyt, loukkaantunut tai vihainen. Kunnioittava tapa käsitellä asiaa on kuitenkin eri asia kuin toisen tarkoituksellinen nöyryyttäminen, pilkkaaminen tai loukkaaminen.
Erityisesti pitkässä suhteessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei kumppanista tule itsestäänselvyys. Tutulle ihmiselle saatetaan sanoa asioita tavalla, jolla ei koskaan puhuttaisi ystävälle tai työtoverille. Läheisyys ei kuitenkaan poista kunnioituksen tarvetta – päinvastoin.
Luottamus tekee parisuhteesta turvallisen
Hyvässä parisuhteessa ei tarvitse jatkuvasti arvailla, puhuuko toinen totta tai pitääkö hän lupauksensa. Luottamus antaa mahdollisuuden keskittyä itse suhteeseen sen sijaan, että energia kuluisi jatkuvaan tarkistamiseen ja epäilemiseen.
Luottamus ei rajoitu uskollisuuteen. Se voi tarkoittaa myös luottamista siihen, että toinen pitää yksityiset asiat yksityisinä, toimii sovittujen rajojen mukaisesti ja kertoo vaikeistakin asioista rehellisesti.
Luottamus syntyy yleensä vähitellen arjen kokemuksista. Kun sanat ja teot vastaavat toisiaan riittävän monta kertaa, kumppani alkaa tuntua ihmiseltä, johon voi nojata.
Luottamus voi myös rikkoutua. Se ei välttämättä tarkoita automaattisesti suhteen loppua, mutta sen palauttaminen vaatii yleensä enemmän kuin anteeksipyynnön. Aihetta käsittelemme tarkemmin artikkelissa Luottamus parisuhteessa – näin rakennat ja palautat kadonneen luottamuksen.
Hyvä kommunikaatio ei tarkoita jatkuvaa puhumista
Kommunikaatiosta puhutaan lähes aina hyvän parisuhteen yhteydessä, mutta joskus neuvo jää epämääräiseksi: puhukaa enemmän.
Määrä ei kuitenkaan yksin ratkaise.
Pariskunta voi puhua toisilleen tuntikausia päivittäin ilman, että kumpikaan kokee tulevansa aidosti kuulluksi. Toinen voi esimerkiksi yrittää kertoa pahasta olostaan, kun taas toinen alkaa heti selittää, miksi hänen ei pitäisi tuntea niin.
Hyvä kommunikaatio tarkoittaa myös kuuntelemista. Kumppanin kokemusta voi yrittää ymmärtää, vaikka olisi itse tilanteesta eri mieltä. Kaikkiin tunteisiin ei myöskään tarvitse tarjota välitöntä ratkaisua.
Toimivassa suhteessa vaikeita asioita ei tarvitse jatkuvasti vältellä siksi, että niiden pelätään johtavan riitaan. Samalla molemmat opettelevat tapoja ottaa hankalia asioita esille ilman, että keskustelu alkaa hyökkäyksellä.
Esimerkiksi ”sinä et koskaan kuuntele minua” herättää helposti puolustautumista. ”Minusta on viime aikoina tuntunut, ettemme ehdi oikeasti jutella, ja kaipaisin sitä” kertoo samasta tarpeesta aivan eri tavalla.
Riitely ei tee parisuhteesta huonoa
Myös hyvässä parisuhteessa riidellään. Kahdella ihmisellä on väistämättä erilaisia tarpeita, mielipiteitä ja tapoja tehdä asioita.
Riitojen määrä ei yksin kerro suhteen laadusta. Paljon tärkeämpää on se, miten riidellään ja mitä tapahtuu riidan jälkeen.
Jos ristiriidan aikana yritetään tarkoituksella satuttaa toista, vanhoja virheitä käytetään aseina tai toista halveksutaan, riidat voivat vahingoittaa yhteyttä. Jos taas tilanteen rauhoituttua pystytään palaamaan asiaan, kuuntelemaan toista ja tarvittaessa pyytämään anteeksi, konflikti voi jopa lisätä ymmärrystä.
Hyvässä parisuhteessa tavoitteena ei ole voittaa riitaa. Jos toinen voittaa ja toinen häviää jatkuvasti, lopulta myös parisuhde häviää.
Jos samat riidat pyörivät suhteessa viikosta tai kuukaudesta toiseen, kyse voi olla pintaa syvemmästä vuorovaikutuksen kehästä. Tätä käsittelemme tarkemmin artikkelissa Jatkuva riitely parisuhteessa – mistä se johtuu ja miten kierteen voi katkaista?
Tunneyhteys pitää kumppanit lähellä toisiaan
Tunneyhteys tarkoittaa kokemusta siitä, että kumppani tuntee minut ja on kiinnostunut siitä, mitä minulle kuuluu. Hän ei tietenkään tiedä automaattisesti kaikkia ajatuksiani, mutta voin jakaa niitä hänen kanssaan.
Pitkässä parisuhteessa tunneyhteys voi heikentyä huomaamatta. Keskustelut alkavat pyöriä lasten aikataulujen, töiden, ruokaostosten ja muiden käytännön asioiden ympärillä. Arki saattaa toimia erinomaisesti, mutta kumppanit eivät enää tiedä, mistä toinen tällä hetkellä haaveilee tai mitä hän pelkää.
Tunneyhteyttä voi ylläpitää olemalla edelleen utelias toisesta. Pitkä yhteinen historia ei tarkoita, että kumppanista tietäisi jo kaiken. Ihmiset muuttuvat jatkuvasti, joten pitkä parisuhde on tavallaan myös jatkuvaa uudelleen tutustumista.
Jos kumppani tuntuu nykyään enemmän kämppäkaverilta kuin läheiseltä ihmiseltä, aiheesta kannattaa lukea Tunneyhteys parisuhteessa – näin vahvistatte yhteyttä uudelleen.
Läheisyys on muutakin kuin seksiä
Fyysinen läheisyys on monelle tärkeä osa parisuhdetta, mutta läheisyyttä ei kannata rajata pelkästään seksiin. Halaaminen, suuteleminen, silittäminen, kädestä pitäminen ja pienet arkiset kosketukset voivat olla yhtä tärkeitä yhteyden kokemukselle.
Läheisyyden tarve vaihtelee ihmisestä toiseen. Myös saman ihmisen tarpeet voivat muuttua eri elämäntilanteissa. Stressi, väsymys, ruuhkavuodet ja monet muut tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon kosketusta tai seksuaalista läheisyyttä kaipaa.
Haasteita syntyy erityisesti silloin, jos kumppaneiden tarpeet ovat hyvin erilaiset eikä niistä pystytä puhumaan. Enemmän läheisyyttä kaipaava voi kokea itsensä jatkuvasti torjutuksi, kun taas vähemmän kaipaava voi tuntea jatkuvaa painetta.
Hyvässä parisuhteessa kummankaan ei tarvitse suostua sellaiseen läheisyyteen, jota hän ei halua. Samalla molempien kokemuksille pitäisi olla tilaa.
Seksin määrä ei määritä hyvää parisuhdetta
Ei ole olemassa tiettyä seksin määrää, joka tekisi parisuhteesta hyvän. Yhdelle parille useampi kerta viikossa tuntuu sopivalta, toiselle paljon harvempi tahti. Jotkut parit voivat olla tyytyväisiä suhteeseensa myös ilman seksiä.
Ongelmaksi seksin määrä muuttuu yleensä silloin, kun kumppaneiden toiveet eroavat merkittävästi toisistaan tai seksin puuttuminen liittyy laajempaan etääntymiseen.
Seksuaalinen halu ei myöskään pysy samanlaisena koko parisuhteen ajan. Elämäntilanteet, stressi, terveydentila, lääkitykset, hormonitoiminta, suhteen vuorovaikutus ja monet muut tekijät voivat vaikuttaa siihen.
Siksi seksielämää ei kannata verrata muiden parisuhteisiin. Olennaisempaa on se, pystyvätkö kumppanit puhumaan omista toiveistaan ja rajoistaan turvallisesti.
Jos seksi on suhteesta vähentynyt tai kadonnut kokonaan ja asia aiheuttaa pahaa oloa, aiheesta kannattaa lukea Seksittömyys parisuhteessa – mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä?
Hyvä parisuhde tarvitsee yhteistä aikaa
Parisuhde voi jäädä helposti kaiken muun jälkeen tulevaksi asiaksi. Ensin hoidetaan työ, lapset, koti, harrastukset ja muut velvollisuudet. Jos illalla jää aikaa, ehkä tehdään jotain yhdessä.
Ongelma on, ettei parisuhde välttämättä pärjää loputtomasti pelkillä päivän rippeillä.
Yhteinen aika ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pariskunnan pitäisi viettää kaikki vapaa-aikansa yhdessä. Tärkeämpää voi olla se, että ainakin osa ajasta on sellaista, jolloin molemmat ovat aidosti läsnä.
Kaksi ihmistä voi viettää koko illan samassa huoneessa olematta juuri lainkaan yhteydessä toisiinsa. Toisaalta puolen tunnin kävely ja hyvä keskustelu voivat tuntua huomattavasti läheisemmältä.
Treffejäkään ei tarvitse lopettaa siihen, kun suhde vakiintuu. Yhteinen kahvi, kävely, illallinen tai pieni retki voi tarjota mahdollisuuden nähdä kumppani jälleen muuna kuin ihmisenä, jonka kanssa pyöritetään arkea.
Toimivassa parisuhteessa saa olla myös oma elämä
Yhteinen aika on tärkeää, mutta hyvä parisuhde ei edellytä jatkuvaa yhdessäoloa. Molemmilla pitäisi olla mahdollisuus säilyttää myös oma identiteettinsä.
Ystävät, harrastukset ja oma aika eivät lähtökohtaisesti ole parisuhteen kilpailijoita. Ne voivat päinvastoin tehdä suhteelle hyvää. Kun molemmilla on myös omia kokemuksia, suhteeseen tulee asioita jaettavaksi.
Liiallinen riippuvuus toisesta voi puolestaan tehdä suhteesta raskaan. Kumppani ei voi olla samanaikaisesti ainoa ystävä, harrastus, emotionaalisen tuen lähde ja koko elämän sisältö.
Toimivassa suhteessa kumppanit valitsevat toisensa ilman, että heidän tarvitsee luopua itsestään.
Tarpeista pitää voida puhua
Yksi yleisimmistä parisuhteen ongelmista syntyy siitä, että odotamme toisen tietävän, mitä tarvitsemme.
”Jos hän oikeasti rakastaisi minua, hänen pitäisi ymmärtää.”
Todellisuudessa edes läheinen kumppani ei osaa lukea ajatuksia. Se, mikä yhdelle on itsestään selvä rakkauden osoitus, ei välttämättä merkitse toiselle samaa.
Yksi kaipaa enemmän sanoja ja keskustelua, toinen fyysistä hellyyttä. Yksi tarvitsee yhteistä aikaa, toinen kaipaa kumppanilta enemmän osallistumista arjen vastuisiin.
Hyvässä parisuhteessa omista tarpeista voidaan puhua ilman, että niiden olemassaoloa tarvitsee hävetä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kumppanin pitäisi täyttää jokainen toive. Tarpeiden kertomisen jälkeen voidaan yhdessä pohtia, mikä on mahdollista ja missä molempien rajat kulkevat.
Rajat kuuluvat terveeseen parisuhteeseen
Läheinenkään parisuhde ei poista henkilökohtaisia rajoja. Jokaisella on oikeus omaan kehoonsa, yksityisyyteensä, mielipiteisiinsä ja ihmissuhteisiinsa.
Rajat voivat koskea hyvin erilaisia asioita. Millaiseksi koemme uskollisuuden? Miten toimimme entisten kumppaneiden kanssa? Saako toisen puhelinta katsoa? Kuinka paljon tarvitsemme omaa aikaa? Millä tavalla toiselle saa puhua riidan aikana?
Ei ole yhtä sääntökirjaa, joka määrittelisi kaikkien parisuhteiden oikeat rajat. Siksi niistä pitää keskustella.
Raja ei myöskään tarkoita toisen kontrolloimista. ”Et saa koskaan tavata ystäviäsi” ei ole samalla tavalla oma raja kuin ”en halua olla suhteessa, jossa minulle valehdellaan siitä, kenen kanssa aikaa vietetään”.
Aihe ansaitsee kokonaan oman artikkelinsa, joten Parisuhteen rajat kannattaa myöhemmin linkittää tästä osiosta.
Arvostuksen näyttäminen unohtuu helposti
Suhteen alussa kumppanin hyvät ominaisuudet huomataan herkästi. Pitkän yhteisen arjen jälkeen huomio voi alkaa kiinnittyä enemmän siihen, mikä ärsyttää.
Astianpesukone on taas täytetty väärin. Tavarat ovat väärässä paikassa. Toinen on jälleen unohtanut jotain.
Samaan aikaan kaikki se hyvä, mitä kumppani tekee päivittäin, muuttuu helposti näkymättömäksi.
Arvostuksen näyttämisen ei tarvitse tarkoittaa suuria rakkaudentunnustuksia. Kiitos ruoan tekemisestä, kehu, kiinnostunut kysymys työpäivästä tai kumppanin onnistumisen huomioiminen voivat olla pieniä mutta merkityksellisiä tekoja.
Pitkässä parisuhteessa kannattaa välillä tietoisesti miettiä, mitä toisessa edelleen arvostaa. Se ei poista ongelmia, mutta auttaa näkemään kumppanin kokonaisena ihmisenä eikä vain hänen ärsyttävimpien tapojensa kautta.
Hyvä parisuhde kestää muutosta
Suhde, joka toimii 25-vuotiaana, ei välttämättä voi toimia täsmälleen samalla tavalla 45-vuotiaana. Ihmiset muuttuvat ja elämä muuttuu heidän ympärillään.
Muutto yhteen, lasten syntymä, ruuhkavuodet, uramuutokset, taloudelliset vaikeudet, sairaudet ja ikääntyminen voivat kaikki muuttaa parisuhteen dynamiikkaa. Myös yksilölliset arvot ja tarpeet voivat kehittyä vuosien aikana.
Toimivan parisuhteen yksi vahvuus on kyky neuvotella suhdetta uudelleen. Mikä toimi ennen? Mikä ei enää toimi? Mitä tarvitsemme tässä elämäntilanteessa?
Muutos ei siis välttämättä ole uhka parisuhteelle. Ongelmallisempaa voi olla se, jos suhteen oletetaan pysyvän samanlaisena siitä huolimatta, että molemmat ihmiset sen sisällä ovat muuttuneet.
Tähän kokonaisuuteen linkittyy myöhemmin hyvin oma artikkelimme Parisuhteen vaiheet – miten parisuhde muuttuu vuosien aikana?
Yksinäisyyttä voi kokea myös hyvältä näyttävässä parisuhteessa
Parisuhteen ulkoiset puitteet eivät aina kerro siitä, miltä suhde tuntuu sen sisällä. Pari voi asua yhdessä, matkustaa, viettää aikaa ystävien kanssa ja näyttää muiden silmissä onnelliselta, vaikka toinen kokisi olevansa suhteessa hyvin yksin.
Yksinäisyys voi syntyä esimerkiksi siitä, ettei koe tulevansa kuulluksi tai ettei kumppani enää ole kiinnostunut omasta sisäisestä maailmasta. Myös läheisyyden ja yhteisen ajan vähentyminen voivat vahvistaa tunnetta.
Siksi parisuhteen hyvinvointia ei kannata arvioida vain sen perusteella, kuinka hyvin yhteinen arki toimii. Ihminen voi olla erinomaisen toimivassa arjen kumppanuudessa ja silti kaivata emotionaalisesti enemmän.
Jos tällainen tunne on tuttu, aihetta käsittelemme tarkemmin artikkelissa Yksinäisyys parisuhteessa – miksi sitä syntyy ja mitä sille voi tehdä?
Molempien pitää osallistua parisuhteeseen
Parisuhteen eteen työskentelystä puhutaan paljon. Joskus se voi kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa yksi ihminen ottaa koko suhteen hyvinvoinnista vastuun.
Hän lukee parisuhdeoppaita, ehdottaa treffejä, aloittaa vaikeat keskustelut, yrittää parantaa seksielämää ja etsii ratkaisuja riitoihin. Toinen osallistuu vain vähän tai ei lainkaan.
Yksi ihminen voi vaikuttaa parisuhteen dynamiikkaan muuttamalla omaa toimintaansa. Hän ei kuitenkaan voi yksin rakentaa kahden ihmisen suhdetta.
Hyvä parisuhde ei tarkoita täydellistä 50/50-jakoa joka päivä. Jos toinen sairastuu tai käy läpi vaikeaa vaihetta, toinen voi joutua hetkellisesti kantamaan enemmän. Pitkällä aikavälillä molemmilla pitäisi kuitenkin olla halu pitää suhteesta huolta.
Entä jos parisuhde ei tunnu enää hyvältä?
Jokaisessa pitkässä suhteessa voi olla ajanjaksoja, jolloin yhteys tuntuu heikommalta. Siksi muutaman vaikean viikon perusteella ei tarvitse tehdä suuria johtopäätöksiä.
Jos paha olo jatkuu kuukausia tai vuosia, sitä ei kuitenkaan kannata selittää loputtomasti sillä, että kaikilla pareilla on vaikeaa.
Kannattaa pysähtyä kysymään, mikä suhteessa tuntuu pahalta. Onko kyse yhdestä ratkaistavasta ongelmasta vai monen asian kasautumisesta? Pystyttekö puhumaan siitä? Haluaako toinenkin muutosta?
Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota siihen, onko suhteessa edelleen kunnioitusta ja turvallisuutta. Jos vaikeuksien alla on yhä kokemus siitä, että molemmat välittävät toisistaan ja haluavat löytää ratkaisun, lähtökohta on hyvin erilainen kuin tilanteessa, jossa toinen on lakannut kokonaan osallistumasta suhteeseen.
Jos koko suhteen tulevaisuus on alkanut tuntua epävarmalta, kannattaa tutustua myös artikkeliin Parisuhde kriisissä – mistä tietää, voiko suhteen vielä korjata?
Hyvä parisuhde ei tarkoita yhdessä pysymistä hinnalla millä hyvänsä
Parisuhteen hoitaminen ja vaikeuksien ratkaiseminen ovat tärkeitä, mutta kaikkia suhteita ei tarvitse pelastaa.
Jos suhteessa esiintyy väkivaltaa, uhkailua, pelottelua, seksuaalista painostamista tai voimakasta kontrollointia, kyse ei ole tavallisesta parisuhteen kommunikaatio-ongelmasta. Tällaisessa tilanteessa oma turvallisuus on tärkeämpi kuin suhteen korjaaminen.
Myöskään ilman tällaista kaltoinkohtelua yhdessä pysyminen ei ole itseisarvo. Jos kumppanit haluavat elämältä perustavanlaatuisesti eri asioita tai toinen ei enää halua olla suhteessa, ero voi joskus olla terveempi ratkaisu kuin loputon yritys palauttaa jotain, mitä molemmat eivät enää halua.
Hyvä parisuhde perustuu lopulta vapaaehtoisuuteen. Molemmat ovat siinä siksi, että haluavat olla
Voiko parisuhdetaitoja opetella?
Parisuhdetaidot eivät ole ominaisuus, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Kuuntelemista, tarpeiden sanoittamista, riitelytapoja, rajojen asettamista ja läheisyyden ylläpitämistä voi opetella.
Moni tuo parisuhteeseen malleja, jotka on oppinut lapsuudenkodissa tai aikaisemmissa suhteissa. Vasta parisuhteen aikana voi huomata esimerkiksi vetäytyvänsä aina konfliktissa tai odottavansa kumppanin arvaavan omat tarpeensa.
Oman toiminnan tunnistaminen voi jo itsessään muuttaa paljon.
Joskus asioita voidaan harjoitella yhdessä keskustelemalla tai parisuhdeharjoitusten avulla. Jos ongelmat ovat jumittuneet samoihin kehiin tai aiheuttavat paljon pahaa oloa, pariterapia voi tarjota ulkopuolista näkökulmaa. Myös laadukas parisuhdekurssi voi sopia joillekin pareille silloin, kun tavoitteena on ennen kaikkea oppia ymmärtämään omaa suhdetta ja vahvistaa sitä ennen suurempaa kriisiä.
Miten parantaa parisuhdetta?
Parisuhteen parantaminen ei useimmiten ala suuresta remontista. Jos suhde on pohjimmiltaan turvallinen, pienet toistuvat muutokset voivat olla paljon tärkeämpiä kuin yksittäinen romanttinen ele.
Voitte esimerkiksi alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten tervehditte toisianne, kysytte päivän kuulumisia tai osoitatte arvostusta. Vaikeista asioista voidaan opetella puhumaan aikaisemmin, ennen kuin niistä kasvaa katkeruutta. Yhteiselle ajalle voidaan tehdä tarkoituksella tilaa sen sijaan, että odotetaan sitä joskus jäävän.
Samalla kannattaa katsoa myös omaa toimintaa. On helppoa tehdä lista asioista, jotka kumppanin pitäisi muuttaa. Paljon vaikeampaa on kysyä: millainen kumppani minä olen juuri nyt?
Tämä ei tarkoita vastuun ottamista toisen käytöksestä. Se tarkoittaa sen tunnistamista, että ainoa ihminen, jonka toimintaa pystymme suoraan muuttamaan, olemme me itse.
Myöhemmin aiheesta kannattaa tehdä myös oma hakukoneoptimoitu artikkeli Miten parantaa parisuhdetta?, jossa voidaan antaa huomattavasti konkreettisempia harjoituksia ja keinoja.
Hyvä parisuhde rakentuu tavallisina päivinä
Parisuhteen merkityksellisimmät hetket eivät välttämättä ole häät, vuosipäivät tai romanttiset matkat. Suurin osa yhteisestä elämästä koostuu tavallisista tiistaista.
Siitä, miten puhut toiselle väsyneenä. Huomaatko hänen yrittävän? Voitteko nauraa yhdessä? Uskallatko kertoa, jos jokin painaa mieltä? Pystyttekö sopimaan riidan jälkeen? Saako toinen olla oma itsensä? Tuntuuko koti hänen kanssaan paikalta, jossa voit laskea suojauksesi?
Hyvä parisuhde ei siis ole valmis tila, joka saavutetaan ja jonka jälkeen kaikki toimii itsestään. Se rakentuu ja muuttuu jatkuvasti kahden ihmisen välillä.
Välillä toinen kantaa enemmän ja välillä toinen. Joskus ollaan hyvin lähellä ja toisinaan tarvitaan enemmän omaa tilaa. Matkan varrella tulee riitoja, pettymyksiä ja vaiheita, jolloin suhde vaatii tavallista enemmän huomiota.
Toimivan parisuhteen ei tarvitse näyttää täydelliseltä ulospäin. Riittää, että sen sisällä olevat ihmiset voivat pääosin kokea olevansa turvassa, arvostettuja ja vapaita olemaan omia itsejään.
Ehkä hyvää parisuhdetta kannattaakin arvioida yhden suuren kysymyksen sijaan muutamalla pienemmällä: Voinko olla tässä suhteessa oma itseni? Tunnenko olevani tärkeä? Kohtelemmeko toisiamme kunnioittavasti? Pystymmekö puhumaan vaikeista asioista? Haluammeko molemmat edelleen rakentaa tätä suhdetta?
Jos vastaukset ovat useimmiten kyllä, parisuhteessa on jo monta tärkeää asiaa kohdallaan.
Usein kysyttyä hyvästä parisuhteesta
Hyvä parisuhde on yleensä turvallinen, kunnioittava ja molemmille riittävän hyvä. Kumppanit pystyvät puhumaan tarpeistaan, ratkaisemaan ristiriitoja ja säilyttämään samalla myös oman itsenäisyytensä. Täydellisyyttä tai jatkuvaa onnellisuutta ei tarvita.
Luottamus, kunnioitus, turvallisuus, kommunikaatio ja tunneyhteys ovat keskeisiä asioita. Myös kyky käsitellä ristiriitoja sekä huomioida molempien tarpeet vaikuttavat suhteen hyvinvointiin.
Ei ole olemassa oikeaa seksin määrää. Olennaisempaa on, ovatko molemmat tyytyväisiä seksielämäänsä ja pystytäänkö toiveista, haluista ja rajoista keskustelemaan turvallisesti.
On. Erimielisyydet ovat tavallisia, koska kumppanit ovat kaksi erillistä ihmistä. Suhteen kannalta merkityksellisempää on tapa, jolla riidellään, ja pystytäänkö ristiriidan jälkeen palaamaan yhteyteen.
Yhtä oikeaa määrää ei ole. Toiset tarvitsevat enemmän yhteistä aikaa kuin toiset. Tärkeää on löytää tasapaino, jossa suhteelle jää merkityksellistä yhteistä aikaa mutta molemmilla on mahdollisuus myös omaan elämään.
Suhdetta voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, tunnetko olosi siinä turvalliseksi ja arvostetuksi, pystytkö olemaan oma itsesi, kunnioitetaanko rajojasi ja voidaanko vaikeista asioista keskustella. Olennaisinta ei ole se, miltä suhde näyttää muiden silmissä.
