Seksi voi parisuhteen alussa tuntua helpolta ja spontaanilta. Toista tekee mieli, läheisyydelle löytyy aikaa ja kosketus johtaa kuin itsestään seksiin. Vuosien kuluessa tilanne voi kuitenkin muuttua. Seksi harvenee, aloitteita tehdään vähemmän ja jossain vaiheessa toinen tai molemmat saattavat havahtua siihen, ettei seksiä ole ollut pitkään aikaan.
Seksittömyys parisuhteessa ei automaattisesti tarkoita, että suhteessa olisi jotain vialla. Kaikki parit eivät kaipaa seksiä yhtä paljon, ja seksuaalinen halu voi muuttua elämän eri vaiheissa. Jos molemmat ovat tilanteeseen tyytyväisiä, seksin vähäinen määrä ei itsessään ole ongelma.
Tilanne on erilainen silloin, kun seksittömyys aiheuttaa toiselle tai molemmille surua, yksinäisyyttä, torjutuksi tulemisen kokemuksia tai etääntymistä. Tällöin olennaista ei yleensä ole vain se, kuinka usein seksiä harrastetaan, vaan mitä seksin katoamisen taustalla tapahtuu.
Seksittömyydestä voi myös syntyä parisuhteeseen vaikeasti katkaistava kehä. Mitä pidempään seksistä ja läheisyydestä ollaan etäällä, sitä suuremmalta ensimmäisen askeleen ottaminen voi tuntua.
Hyvä uutinen on, ettei tilannetta tarvitse ratkaista pakottamalla seksiä takaisin kalenteriin. Usein parempi lähtökohta on selvittää rauhassa, miksi läheisyys on vähentynyt ja mitä kumpikin suhteelta tällä hetkellä kaipaa.
Mitä seksittömyys parisuhteessa tarkoittaa?
Seksittömälle parisuhteelle ei ole yhtä yleispätevää määritelmää. Joskus termillä tarkoitetaan suhdetta, jossa seksiä on vain muutamia kertoja vuodessa, mutta pelkkä lukumäärä ei kerro kovin paljon parisuhteen hyvinvoinnista.
Yhdelle parille seksi kerran kuukaudessa voi tuntua aivan riittävältä. Toisessa suhteessa sama määrä voi aiheuttaa voimakasta tyytymättömyyttä. Jotkut parit puolestaan elävät vapaaehtoisesti kokonaan ilman seksiä ja kokevat suhteensa silti läheiseksi ja onnelliseksi.
Siksi olennaisempi kysymys on: onko nykyinen tilanne molemmille hyvä?
Seksittömyydestä muodostuu yleensä parisuhdeongelma silloin, kun kumppaneiden tarpeet eivät kohtaa. Toinen voi kaivata enemmän seksiä ja fyysistä läheisyyttä samalla, kun toinen ei koe seksuaalista halua juuri lainkaan. Molempien kokemukset ovat todellisia, eikä kumpaakaan pitäisi automaattisesti pitää vääränä.
Miksi seksi loppuu parisuhteessa?
Seksin vähenemisen taustalla ei useinkaan ole yhtä yksittäistä syytä. Seksuaalinen halu on yhteydessä niin kehoon, mieleen, elämäntilanteeseen kuin itse parisuhteeseenkin.
Pitkässä suhteessa alkuvaiheen voimakas uutuudenviehätys yleensä muuttuu. Tämä ei tarkoita rakkauden loppumista. Parisuhde voi muuttua turvallisemmaksi ja syvemmäksi samalla, kun spontaania seksuaalista jännitettä esiintyy vähemmän.
Arki voi lisäksi täyttyä työstä, lapsista, kotitöistä, harrastuksista ja velvollisuuksista. Kun illalla viimein olisi aikaa toiselle, molemmat saattavat olla niin väsyneitä, että nukkuminen tuntuu seksiä houkuttelevammalta.
Myös stressi voi vaikuttaa seksuaaliseen haluun voimakkaasti. Jos mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla, seksuaaliseen tunnelmaan siirtyminen ei välttämättä tapahdu hetkessä.
Joskus syy löytyy enemmän parisuhteen sisältä. Selvittämättömät riidat, pettymykset, loukkaantuminen tai tunne siitä, ettei toinen kuuntele, voivat heikentää halua olla intiimisti lähellä. Seksittömyys voikin toisinaan olla näkyvä oire jostakin paljon syvemmällä olevasta etääntymisestä.
Myös terveydentila, kipu, hormonaaliset muutokset, raskaus ja synnytys, vaihdevuodet, mieliala sekä tietyt lääkkeet voivat vaikuttaa seksuaaliseen haluun tai seksuaaliseen toimintakykyyn. Jos halu muuttuu äkillisesti tai asiaan liittyy esimerkiksi kipua tai muita uusia oireita, tilanteesta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Haluttomuus ei välttämättä tarkoita, ettei kumppania haluaisi
Yksi seksittömyyden kipeimmistä puolista on se, kuinka helposti vähäinen halu tulkitaan henkilökohtaisesti.
Kun kumppani torjuu seksialoitteen toistuvasti, mieleen voi nousta ajatuksia: Eikö hän enää pidä minua viehättävänä? Onko hän kyllästynyt minuun? Rakastaako hän minua enää?
Todellisuudessa seksuaalinen halu on paljon monimutkaisempi asia.
Ihminen voi rakastaa kumppaniaan, pitää tätä viehättävänä ja nauttia seksistä hänen kanssaan – mutta tehdä silti harvoin spontaanisti mieli seksiä.
Halua voidaan kuvata esimerkiksi spontaaniksi ja responsiiviseksi. Spontaani halu ilmaantuu ikään kuin itsestään: ihminen huomaa haluavansa seksiä ja lähtee sen jälkeen hakemaan läheisyyttä. Responsiivinen halu puolestaan voi herätä vasta miellyttävän läheisyyden, kosketuksen tai muun seksuaalisen tilanteen edetessä.
Kaikkien halu ei siis ala ajatuksesta haluan seksiä juuri nyt. Se voi alkaa siitä, että on turvallinen ja kiireetön hetki olla lähellä.
Tämä ei tarkoita, että seksiin pitäisi ryhtyä vastentahtoisesti siinä toivossa, että halu ehkä ilmestyy myöhemmin. Omia rajoja pitää aina voida kuunnella. Responsiivisen halun ymmärtäminen voi kuitenkin auttaa pareja pois ajatuksesta, että seksuaalisen kiinnostuksen pitäisi aina syttyä itsestään.
Kun toinen haluaa seksiä ja toinen ei
Halujen eriparisuus on yksi tavallisimmista seksittömyyteen liittyvistä haasteista. Tilanne voi olla raskas kummallekin.
Enemmän seksiä kaipaava voi tuntea itsensä jatkuvasti torjutuksi, ei-halutuksi tai yksinäiseksi. Vähemmän haluava puolestaan voi alkaa kokea, että jokainen halaus tai suudelma sisältää odotuksen seksistä. Silloin myös tavallinen läheisyys voi vähentyä.
Jos vähemmän haluava ajattelee, että sohvalle kainaloon meneminen johtaa väistämättä seksialoitteeseen ja siitä kieltäytymiseen, hän saattaa alkaa vältellä jo kainaloon menemistä. Toinen kokee tämän entistä suurempana torjuntana ja yrittää ehkä hakea läheisyyttä aktiivisemmin.
Näin syntyy helposti noidankehä, jossa toinen tavoittelee yhteyttä ja toinen kokee yhteyden tavoittelun paineena.
Ratkaisua harvoin löytyy siitä, että päätetään, kumman seksuaalinen halu on ”oikealla tasolla”. Paljon hyödyllisempää on yrittää ymmärtää molempien kokemusta.
Seksittömyys ja läheisyyden puute eivät aina ole sama asia
Seksi ja läheisyys liittyvät toisiinsa, mutta eivät tarkoita samaa asiaa.
Parisuhteessa voi olla vähän seksiä mutta runsaasti läheisyyttä: halauksia, suudelmia, kosketusta, keskusteluja ja turvallisuuden tunnetta. Toisaalta pari voi harrastaa seksiä säännöllisesti mutta kokea silti emotionaalista etäisyyttä.
Seksittömyyden yhteydessä kannattaa siksi tarkastella myös muuta läheisyyttä.
Kosketatteko toisianne arjessa? Halaatteko? Suuteletteko muutenkin kuin seksin yhteydessä? Puhutteko toisillenne asioista, jotka ovat oikeasti tärkeitä? Onko suhteessa tilaa olla kumppaneita eikä ainoastaan arjen pyörittäjiä?
Jos myös nämä ovat kadonneet, kyse saattaa olla laajemmasta yhteyden heikkenemisestä.
Jos hellyyttä puolestaan on paljon mutta seksi on vähentynyt, tilannetta voidaan lähestyä eri tavalla. Ensimmäinen tehtävä on siis ymmärtää, mitä suhteesta oikeastaan puuttuu.
Miten seksittömyydestä kannattaa puhua?
Seksistä keskusteleminen on monelle vaikeaa jo silloin, kun kaikki sujuu hyvin. Kun mukaan tulevat torjutuksi tulemisen kokemukset, pettymykset ja epävarmuus, keskustelu muuttuu vielä herkemmäksi.
Ajankohdalla on merkitystä. Asiaa ei välttämättä kannata ottaa esille välittömästi torjutun seksialoitteen jälkeen, jolloin molemmilla voi olla tunteet pinnassa.
Rauhallisessa tilanteessa keskustelun voi aloittaa omasta kokemuksesta syyttämisen sijaan.
”Me emme koskaan harrasta seksiä, koska sinä et halua” asettaa toisen helposti puolustuskannalle. Sen sijaan voi kertoa kaipaavansa läheisyyttä ja kysyä, millaisena toinen itse kokee tilanteen.
Tavoitteena ei tarvitse olla ratkaista kaikkea yhden keskustelun aikana. Ensimmäinen onnistuminen voi olla jo se, että molemmat pystyvät kertomaan kokemuksestaan ilman, että kumpikaan joutuu puolustamaan itseään.
Kannattaa myös yrittää puhua seksistä laajemmin kuin pelkän määrän kautta. Millainen läheisyys tuntuu tällä hetkellä hyvältä? Onko seksissä jotakin, mitä toinen kaipaisi enemmän tai vähemmän? Onko jokin muuttunut? Milloin seksi on viimeksi tuntunut aidosti houkuttelevalta ja miksi?
Tällaiset kysymykset voivat kertoa paljon enemmän kuin kysymys siitä, miksi seksiä ei ole useammin.
Miten seksittömän parisuhteen voi korjata?
Seksittömyyteen ei ole yhtä tekniikkaa, joka palauttaisi halun jokaiseen suhteeseen. Jos tilanteeseen halutaan muutosta, kannattaa usein aloittaa seksin sijasta niistä olosuhteista, joissa halulle ylipäätään voisi syntyä tilaa.
Jos molemmat ovat jatkuvasti uupuneita, seksin lisääminen tehtävälistalle ei välttämättä ratkaise mitään. Jos taustalla on vuosien käsittelemätön loukkaantuminen, uusien seksiasentojen kokeileminen tuskin ratkaisee varsinaista ongelmaa.
Jos taas suhde on muuten lämmin mutta seksistä on tullut ennalta-arvattavaa, uudenlaisen yhteisen ajan, fantasioiden tai seksuaalisten tapojen tutkiminen voi olla kiinnostavaa.
Monelle parille hyödyllinen lähtökohta on myös palauttaa kosketus, johon ei liity automaattista vaatimusta seksistä. Halaaminen, hieronta, sylikkäin oleminen tai suuteleminen voivat jälleen tuntua turvallisilta, kun kumpikin tietää, ettei niiden tarvitse johtaa mihinkään.
Samaan aikaan seksistä kannattaa opetella puhumaan myös silloin, kun sitä ei olla juuri harrastamassa. Omista toiveista, rajoista ja epävarmuuksista keskusteleminen voi tuntua aluksi kömpelöltä, mutta toisen ajatuksia ei voi tietää arvaamalla.
Voiko seksin aikatauluttamisesta olla apua?
Ajatus kalenteriin merkitystä seksistä kuulostaa monen korvaan epäromanttiselta. Pitkässä parisuhteessa spontaani mahdollisuus seksille voi kuitenkin jäädä jatkuvasti muun elämän alle.
Yhteisen intiimin ajan varaaminen ei välttämättä tarkoita, että tiistaina kello 20.30 on pakko harrastaa seksiä.
Sen voi ajatella aikana, jolloin puhelimet ja velvollisuudet laitetaan syrjään ja keskitytään toiseen. Se voi johtaa seksiin tai olla johtamatta.
Tärkeää on, ettei aikataulusta muodostu velvollisuutta. Suostumuksen pitää olla olemassa myös pitkässä parisuhteessa ja myös silloin, kun läheisyydelle on varattu aikaa etukäteen.
Joillekin pareille tällainen tila auttaa, toisille se lisää suorituspaineita. Siksi kannattaa etsiä juuri omalle suhteelle sopivaa tapaa.
Entä jos seksittömyys on jatkunut vuosia?
Pitkään jatkunut seksittömyys voi tuntua vaikealta ottaa puheeksi juuri siksi, että tilanteesta on tullut uusi normaali.
Kynnys ensimmäiseen aloitteeseen voi kasvaa. Molemmat saattavat odottaa toisen tekevän jotain tai olettaa, ettei toinen enää edes halua muutosta.
Vuosien seksittömyyskään ei automaattisesti tarkoita, ettei läheisyyttä voisi rakentaa uudelleen. Mutta mitä enemmän tilanteeseen liittyy pettymyksiä, konflikteja ja puhumattomia asioita, sitä tärkeämpää voi olla edetä rauhallisesti.
Tavoitteeksi ei tarvitse asettaa paluuta siihen, millaista seksi oli suhteen ensimmäisinä kuukausina. Pitkässä parisuhteessa seksuaalisuus voi rakentua uudella tavalla.
Joskus keskustelut onnistuvat parin kesken. Joskus ulkopuolisesta avusta voi olla merkittävää hyötyä.
Milloin seksuaali- tai pariterapiasta voi olla apua?
Ammattilaisen puoleen ei tarvitse kääntyä vasta silloin, kun suhde on hajoamispisteessä.
Seksuaalineuvonta, seksuaaliterapia tai pariterapia voi tarjota turvallisen tilan puhua asioista, joista kotona keskusteleminen päätyy aina riitaan, vetäytymiseen tai hiljaisuuteen.
Apua kannattaa harkita erityisesti silloin, jos seksittömyys aiheuttaa jatkuvaa pahaa oloa, tilanteesta ei pystytä keskustelemaan rakentavasti tai sen taustalla on vaikeita parisuhteen tapahtumia.
Jos seksiin liittyy kipua, voimakkaita fyysisiä oireita tai äkillisiä muutoksia seksuaalisessa toimintakyvyssä, asiaa kannattaa selvittää myös terveydenhuollossa.
Parisuhdetta voi vahvistaa myös ennen kuin tilanne kriisiytyy
Seksittömyyttä käsitellessä huomio kiinnittyy helposti siihen, kuinka seksi saadaan takaisin. Joskus hyödyllisempi kysymys on kuitenkin: miten saisimme toisemme takaisin?
Seksuaalisuus ei elä irrallaan muusta parisuhteesta. Kokemus kuulluksi tulemisesta, turvallisuudesta, arvostuksesta ja yhteydestä voi vaikuttaa siihen, kuinka helppoa myös fyysinen läheisyys on.
Parisuhdetta voi siksi tietoisesti vahvistaa myös silloin, kun tarkoituksena ei ole ratkaista yhtä tiettyä ongelmaa. Kumppanit voivat opetella tunnistamaan omia tarpeitaan, puhumaan vaikeista asioista rakentavammin ja ymmärtämään paremmin sitä, miten toinen kokee läheisyyden.
Tähän kohtaan sopisi myöhemmin erittäin luontevasti Jonna Närhen parisuhdekurssin affiliate-nosto, jos yhteistyö toteutuu. En kuitenkaan lisäisi sitä vielä ennen yhteistyösopimusta. Artikkeli toimii täysin itsenäisenä, ja myöhemmin kurssi voidaan tuoda mukaan vaihtoehtona lukijalle, joka haluaa työstää parisuhdettaan ohjatusti.
Seksitön parisuhde ei välttämättä ole huono parisuhde
Lopulta kannattaa palata siihen, mistä lähdimme: seksin määrä ei yksin kerro parisuhteen laadusta.
Seksitön parisuhde voi olla onnellinen, jos molemmat aidosti viihtyvät siinä. Paljon seksiä sisältävä suhde puolestaan voi voida huonosti muilla tavoin.
Ongelmaksi seksittömyys muodostuu erityisesti silloin, kun toisen tai molempien tärkeät tarpeet jäävät täyttymättä eikä niistä pystytä keskustelemaan.
Silloin ensimmäisen tavoitteen ei tarvitse olla tietty määrä seksiä kuukaudessa. Tärkeämpää on päästä takaisin tilanteeseen, jossa molemmat uskaltavat kertoa toisilleen, mitä kaipaavat.
Sieltä voi vähitellen löytyä myös uudenlaista läheisyyttä – ja mahdollisesti seksuaalista halua, joka ei perustu velvollisuuteen vaan siihen, että toisen lähelle tekee jälleen mieli tulla.
Usein kysyttyä seksittömyydestä parisuhteessa
Seksin määrä vaihtelee huomattavasti parisuhteiden ja eri elämäntilanteiden välillä. Vähäinen seksi ei itsessään tarkoita ongelmaa. Olennaisempaa on, ovatko molemmat tilanteeseen tyytyväisiä.
Tähän ei ole aikarajaa. Parisuhde voi kestää ilman seksiä vuosia tai koko elämän, jos järjestely sopii molemmille. Jos seksittömyys aiheuttaa toiselle jatkuvaa kärsimystä, asia kannattaa ottaa puheeksi riippumatta siitä, kuinka kauan tilanne on jatkunut.
Syitä voi olla lukuisia, kuten stressi, väsymys, elämäntilanne, parisuhteen ristiriidat, erilainen tapa kokea seksuaalista halua, fyysiset muutokset, kipu, mieliala tai lääkitys. Kumppanin ajatuksia ei kannata yrittää päätellä yksin, vaan asiasta on parempi keskustella rauhallisesti.
Voi. Jos molemmat ovat tyytyväisiä seksittömään tai vähäseksiseen suhteeseen ja kokevat saavansa suhteesta tarvitsemansa läheisyyden, seksittömyyttä ei tarvitse nähdä ongelmana.
Voi toki. Jos halun vähenemiseen vaikuttavia tekijöitä tunnistetaan ja niihin pystytään vaikuttamaan, myös seksuaalinen kiinnostus voi muuttua.
